kuluttaako kävely kaloreita

Hei,hei, kyllä kuluttaa, luin netistä. Jos kävelet (normaalisti,ei ripeä) 1.5 tuntia, kulutat 300 kcal. Jos kävelet tämän matkan kolmesti viikossa, laihdut. Mutta tietenkin terveelliseen ruokavalioon olet jo oppinut, siitähän voisi puhua loputtomasti. Sille kävelyn aloittamiselle onkin nyt maailman parhain tilaisuus, huomenna on 1.4. Kevät on tullut, tiet kuivat, aurinko paistaa. Allakkaan vain pieni merkki jokaisesta kävelystä, kyllä se kiireisenkin kirjaan merkki mahtuu! Tulipa tämän ajattelemisesta paljon energiaa, taidampa tehdä pienen lenkin, sieltä Gallträskin jäältä heiluttelen viestiä ilmaan ja siinä lukee simu

hipaus vanhuutta

Vanhuus tulee mukaan kirjoitteluun, unohdin julkaista kaksi tekstiä, mutta etsimällä etsien löysin ne ja julkaisin nyt sorryyyyyyyy

Mietteitä

Mikä on sinun ajatuksesi herätessäsi? Herätessäni ajattelen, mitä unta näin.
 Uneni ovat värillisiä, ihmisiä yhdessä eri elämäni ajoilta, olen aina matkalla jonnekin. Joskus mukana on "pahaa unta", hukkaan matkalaukun, passin tms. Kadut ovat kapeita ja mäkiä ja portaita on paljon, olen jossain vanhassa kaupungissä tai kadun risteyksessä.
 Tänään on aurinkoinen päivä, pakkasta on ollut -8.
Ei tuule, eilisestä lumipyrystä ja myrskystä on jäljella valkea, puhdas maisema. Maisema oli jo menossa rumaksi, likaiseksi.
Ensi yönä vaihdetaan kesäaikaan, eli viisarit siirretään tunnilla taaksepäin, se on ainakin kevään merkki. Odotan hartaasti muuttolintujen tuloa.
 Toukokuussa suunnittelen Rovaniemelle menoa, siellä ainakin näkee avarassa maisemassa muuttolintujen tulon. Entisen kotini pihalta näen laulujoutsenten odottelemassa joen sulassa pääsyä omille pesäpaikoilleen. Voi kuvitella, kuinka pitkä matka niillä on takana ja nyt ne ovat melkein kivenheiton päässä kesäkodistaan.
Heijaa, heijaa ! simu

lumisade

Onkohan tänään viisainta jäädä kotiin koneen ääreen, eikä lähteä lenkille. Yöllä on ollut pakkasta, siis sulanut lumi ja vesi on jäässä. Nyt sataa kunnolla lunta, vaikka aurinko vähän pilkisteli aamulla. Tällaisen vaihtelevan sään sanotaan kuuluvan huhtikuulle. "Huhtikuu on yhtä vaihteleva kuin naisen mieli" Niin puhuu perusmies, eiks vaan?
Illalla klo 6 alkavat millan ja matin synttärit, lahjat on hankittu. Mummikin panee väriä naamaan, ettei Millan tartte mua vanhaksi sanoa. Hänen mielestään olen vanha, koska minulla on niin paljon ryppyjä!!!!!
siis juhlamielelle kaikki lukijani, viikonloppu on edessä, eihän sitä tiedä vaikka Saara ja Tomppa innostuvat keittämään taskurapuja ja kutsuvat vieraita niitä syömään.simu

Possut Kytäjällä

 Täältä ne tulevat, poseeraajat parhaasta päästä. Olin käymässä Kytäjän kartanon sikalassa ja katseltiin näitä possuja, jotka olivat juuri erotetut emostaan? Juuri, kun kohdistin kameran niihin, ne seisahtuivat paikalleen. En ole ikinä ennen nähnyt sellaista.
Nyt olen opiskellut kuvan siirtoa blogiin ja kuinka possukuvat tulivatkin ensimmäisinä esiin. Kyllä minulla on tuhansia kuvia kaikista mahdollisista paikoista, missä olen kulkenut maailmalla.
Aloitetaan näin ja käykää sivulleni sisään, hullutelkaa kuvilla kanssani
terv.simu



Pannukakusta tuli "pannukakku"

Eilinen päivä oli kiireinen. Olin iltapäivällä ajamassa Lauttasaareen ja hakemaan Millan päiväkodista.
Olin ostanut "ykkös"maitoa, muut tarvikkeet,kananmunat,jauho yms. olivat jo kotona. Olen aina paistanut lettuja, mutta nyt päätin tehdä pannukakun. Laitoin samanlaisen taikinan kuin lettuihinkin. Unipannun voitelin voilla ja taikinaan laitoin rypsiöljyä. 180 asteen lämmössä aloin sitä paistaa. Ilmeisesti taikinaa oli liian vähän niin laajaan pannuun ja niinpä siitä tuli ohut. Mitä nyt! Keksinkin levittää Millan rakastaman vadelmahillon päälle ja käärin koko paistoksen rullalle ja niin oli kääretorttu valmiina, kun Milla tuli.
Kuinka ollakaan Millä tykkäs ja hotki kääretortun pikkuhiljaa kokonaan. Mitä nyt pientä maistiaista olin ehtinyt ottaa.
Illalla olinkin "sippi"-kunnossa ajeltuani kahteen kertaan Kauniaisten ja Lauttasaaren välin ja pelattuani monta erää viimeistä tikkiä Millan kanssa.
Sanoin hänelle, että mummni tulee lapseksi jälleen, kun on niin höppänä. Siihen Milla vastas, että kyllä vaan, mutta nuo rypyt pitäis ensin saada pois. Että lasten suusta jne.
Aurinko paistaa, lämmittää parveketta + 13.
Kerro, mitä aiot tänään tehdä!!!!!!!! Simu täällä

"Tuntematon emäntä"

Minulla on paljon muistoja kolmesta sodasta Suomessa- Talvisota, Jatkosota ja Lapin sota olivat viiden vuoden ajan arkipäivää Rovaniemen Saarenkylässä. Pommitukset ja valtavat paniikit ja pelot ovat varmasti heittäneet merkit koko elämääni.
 Pari vuotta sitten tutustuin golfissa Onerva Hintikkaan, joka kertoi haastattelevansa kotirintaman  naisia, emäntiä dokumenttielokuvaan, jota Elina Koskihalme ohjasi. Kerroin omista Lapin kokemuksista, etenkin karjan-ajosta Ruotsiin pakoon sota-alueelta. Elina soitti minulle ja pyysi haastattelua. Hän ja kuvaaja tulivat kotiini. Haastattelua kesti 5 tuntia. Elina sanoi jälkeenpäin, että minun elämästäni yksinomaan voisi tehdä elokuvan. Helmikuussa oli ensi-ilta, elokuva oli erittäin koskettava, oma roolini oli siinä pieni, mutta tietenkin tärkeä. Nyt sain kuulla, että elokuvaa on katsonut yli 10.000 katsojaa, joka on suuri luku dokumenttielokuvalle. Toivon todella, että tulee paljon lisää katsojia. Niin tämä sukupolvi näkee, mitä naiset, isoäidit jopa miehetkin tekivät kotirintamalla. Tämä on tämän päivän teksti Simulta

Muistojen Välimeri

Vuonna 1958  lensin ensimmäisen kerran Majorcalle ja uin Välimeressä.Se oli Rovaniemellä syntyneelle ja kahden lapsen äidille huikea elämys. Olin valmistunut lääkäriksi ja se oli tavallaan palkintomatka. Lähdin sinne sisareni Seija kanssa. Lensimme Hki-Hampuri-Barcelona-Majorca potkurikoneella. Paluumatka Majorca-Nizza- Hampuri.
Siitä alkoivat  monet matkat. Minulla oli talokin 12 vuotta Antibesin vanhassa kaupungissa. Se aika on ohi, mutta muistot ja valokuvat tallessa.Viimeksi olin kuukausi sitten Valenciassa Saaran ja Tompan luona, josta olen kirjoittanut.
Ja nyt koko Välimeri on sota-aluetta. Niin ainakin media kertoo. Toivon, että se loppuu äkkiä, ei enempää uhreja. Muuta en pysty tekemään kuin toivoa.
Tomppa on Skypessä, siirryn sinne. Simu täällä

Aamutoimet

Nukun yleensä 7 tuntia. Haen hesarin, panen vettä kiehumaan,sekoitan kolme lusikallista murukahvia. Mukiilinen vettä ja laktoositonta, rasvatonta maitoa lisättynä se on yleensä ainoa kahvi päivässä. Kuorin ison porkkanan, omenan ja 6-7 kuivattua luumua, annos riittää pitämään nälän tunteen poissa kolme tuntia, kunnes teen kaura-ruis-lese puuron. Pakasteessa on edellisen kesän sokeroimattomia marjoja, joita käytän vaihdellen. Puolukka, mustikka, karpalo. Mansikat ja vadelmat olen jo syönyt. Lisään lautaselle vähärasvaista soija-maitoa. Kun viisi vuotta sitten pudotin 92 kilon painoni sinne 67 kilon hujakoille, olen pystynyt pitämään painoni kurissa.
Aivoni toimivat parhaiten aamulla, silloin suunnittelen, kirjoitan yms. Hei unohdin aamujumpan. Teen matolla aamujumpan. Nostan kroppani vatsa- ja selkälihasten avulla 50 kertaa. Väännän jalkoja ja käsiä edestakaisin. Ei ole aerobista, mutta vanhoille lihaksille ja luille tekee hyvää.
Siispä jumppaamaan, kerro mitä säännöllisiä liikkeitä teet! Ulkoilen ainakin 3 kertaa viikossa, tietenkin nyt kevään koittaessa liikun enemmän. Erityisesti haaveilen muuttolinnuista, joita haluan kuvata. Huomasin, että minulla on koneella yli 8000 kuvaa!!!!!!!! Blogissa ei ole yhtäkään, harjoittelen, mutta en tarpeeksi. Mitäs sanot kuvasta, jossa simu jumppaa,terv.

Milla-tyttönen pelaa korista!

Sovin miniäni Kirsin kanssa eilisestä. Menin hakemaan Millan tarhasta Lauttasaaressa, marssittiin kotiin. Tarha onkin vastapäisessä talossa. Matti oli tullut koulusta (15v). Keskustelimme maapallon mannerlaatoista, Japanin syvänteestä. Japanin tilanteesta Matti on yhtä paljon perillä kuin minäkin. Matti keitti vettä, pani kananuudelit kypsymään ja siilasi nesteen melkein kokonaan pois. Neste oli hyvää lihalientä ja söin sen. Milla (7v) on toimelias tyttä, menee ensi syksynä kouluun.Syntyperältään hän on kiinalainen, mutta Antin perheessä jo 6 vuotta. Hän käy temppukoulussa. Tämän talven harrastus on myös koripalloilu. Vein hänet Pajamäen koululle, kassissa oli pullo, pallo ja kengät. Suuri joukko lapsia, pallo jokaisella, alkoi touhut. Sinne ei saa jäädä katsomaan, otin kuvan hänestä ja ajoin kotiin. Sen pituinen se. terv.simu

Kuninkaan puhe

Salla ja Tuija pyysivät minut mukaansa leffaan katsomaan "kuninkaan puhe" Siinä käytiin läpi änkytyksen koulutusta -30 luvulla. Erittäin hyvä elokuva. Erityistä oli minulle, että se kuului koulutukseeni Korvaklinikalla -60-luvulla.
Työtoverinani oli mm. foniatrian erikoislääkäri Aatto Sonninen, sotaveteraani, tarinan kertoja parhaasta päästä. Hän oli saanut stipendin lähteäkseen opiskelemaan änkytystä Amerikkaan. Pidimme hänelle läksiäiset Kulosaaren kasinolla ja siellä hän esitti pitkän listan yksinkertaisia hokemia,"really, I never knew that" ja monia muita. Hän ei ollut koskaan opiskellut englantia.
 Kun hän sitten aikanaan palasi takaisin, kysyimme häneltä että, millä metodilla niin kuuluisassa yliopistossa pystytään poistamaan änkytys? Hän sanoi, ettei sillä metodilla aiotakaan saada änkytystä pois. Metodin tarkoituksena on tehdä "iloisia änkyttäjiä."
Niinpä leffassakin kuningas Yrjö VI totesi, ettei hänen änkytyksensa ole kokonaan hävinnyt. Eihän kaansakaan tuntisi hänen pitävän puhetta, jos se olisi kokonaan hävinnyt!! Sellaista tänään, kun kulta pieni luet, kommentoi myös pleeeeeease. simuhan se.

Mäntyharjulle Urpo-serkun hautajaisiin.

Kauniaissa mietin, miten pääsisin Mäntyharjulle. Serkkuni siunaus alkaa 11.3.11 klo 11 ja aamujuna on perillä klo 10.30.Siispä päätin ajaa omalla autolla, mennä ystäväni Ailin  luokse Suomenniemelle, yöpyä ja ajaa aamulla 33 km. matka. Yöllä olikin tullut myrsky ja lumipyry, tiet olivat tukossa aamulla. Lunta oli tullut lisää ainakin 10cm. Aura-auto oli vetänyt tiet auki. Liukasta oli ja uskalsin ajaa vain 60 km. vauhti, tulin ajoissa ja tapasinkin monia sukulaisia, joita en ollut tavannut kymmeniin vuosiin. Tilaisuus oli hyvin kaunis.
Kun nyt Karisen suvun tutkiminen Kytäjällä on edistynyt, pyysin serkkujen lapsia mukaan. Sainkin sähköpostiosoitteet.
Tänään paistaa aurinko, eikä tuule. Hyvää päivän jatkoa simu

Espanjalaista ruokaa travel kanavalla

Opin juuri, mitä sana sofrito merkitsee. Se on siis melkein kaiken espanjalaisen ruoan perusta, siis se mauste- tomaatti-valkosipuli ja monen muun vihanneksen paistaminen öljyssä onkin sofrito. Alanpa tehdä sitä täälläkin ja  käyttää sanaa myös. Miltäs kuulostaa? Kuulostaa, ethän sinä minua kuule!!!!!! Tiedätkö, että Valencian lähellä on sahramitehdas? simu lähettää terkut.

lenkillä jäisillä teillä

Eilen läksin lenkille, kuvittelin mielessäni, minkä ympäri nyt kiertäisin, että siitä tulisi yhden tunnin kierros. Reitti oli tosi jäinen. Enhän ollut ajatellut, että pieni yöpakkanen jäädyttäisi edellisenä päivänä auringossa sulaneen lumen. Onneksi pääsin kotiin, mutta jumpasta se kyllä kävi. On se jännää, kun hiekkakin uppoaa jään alle.
Näin se elämä menee. huomisiin toivottaa simu

Lenkillä Kallträskin rannoilla

Hovineuvoksettarenpolku johtaa minut lähelle Kallträskiä, polulle kävely hitaalla menetelmällä, lintuja kuunnellen kestää 15 minuuttia. Lammellla on hiihtäjiä, ei siis vettä jäällä. On melko lämmin, mutta tuulee puuskittain vastaani. Jutustan vastaanitullutta rouvaa ja kysyn, voisiko olla mahdollista, kun näin ikkunastani lumella jonkun valkean otuksen juoksevan, että se olisi kärppä tai lumikko. Hän ehdotti lumikkoa, koska niitä on kuulema täällä Kauniaisissa. En ole sellaista koskaan aikaisemmin nähnyt.
 Kiertelin tunnin verran ja kävin S-marketista ostamassa rasvatonta maitojuomaa ja lähes rasvatonta soijajuomaa, repussahan ne on kiva kantaa. En ole vielä kuullut mustarastaan ääntä, mutta kerron sitten, kun kuulen. simuhan se täällä

päivä kotona

Niin kotona on kaikenlaista tekemistä, pyykki, imurointi ja vaikka mitä. On se kumma, että tulee pölyä, vaikka asuukin yksin.Lukeminen on kivaa, samoin tämä kone.
 Eril. sukulaisia otta facebookissa yhteyttä, kun huomaavat minut seinällä. Sitten tulee kirjoiteltua omasta elämästä ja tästä päivästä. Kiva Pilkku-ystävä, kun alat maalata. Varmasti sinulla on lahjoja, eihän omenapuusta kaus pudota!

Kytäjä talvipuvussa

Kyläbaarista saa tietoa, mistä saa vanhoja kirjoja. Niiden pitäisi käsitellä Kytäjän kartanoa. Minulla on alle 10. Jos joku tietää, pleeeeeeeeeeeease. Kerro minulle tähän tai meilaten sirkkalauerma@hotmail.com. Odotan kevättä, silloin tulevat sinivuokot Krevinnan Parkin polulle. Mennään sille polulle keväällä, voin olla oppaasi.
Vähän uuvutti, kun ajoin kotiin, varsinkin, kun aurinko paistoi suoraan silmiin, voi ihana kevätaurinko!simu